“Hello ladies” (I love these Old Spice ads). Here’s a work in progress pic of that Frankie we saw earlier. He’s going to spend some quality time with his friends, Wolfman and Dracula. Sometimes you have to make really tough decisions when illustrating, for instance, drawing only four fingers. :- ( But I think he’s going to be fine.

When I woke up yesterday, I noticed that some people surely did find my Mabel pic, maybe that also brought couple of you, new followers. I hope you enjoy your stay! : -)
-
“Hello ladies” (hyviä mainoksia). Tässä vähän prosessikuvaa Frankiesta, joka nähtiin aiemmin. Joskus näitä kuvia tehdessä täytyy tehdä vaikeita päätöksiä, kuten piirtää jollekin hahmolle vain neljä sormea. : -( Eiköhän niillä kuitenkin pärjää.

(Jenna Tähtinen)

I checked my school laptop if it is alive anymore, it’s been few months since I last used it. I found this one small course assignment that I made on January, thought that I could share it. We had to design a brochure and a poster for a fictional design seminar happening, called Surprising Design “Unexpected forms to avoid boredom in polar nights” (it also had something to do with low budget design but course was a bit confusing for most of us because of couple of reasons…) . I decided to make A3-sized, folded poster with brochure on the back. I was really obsessed with orange back then (and I still am) and thought that this could make an effective color scheme to “avoiding boredom” and it was quite “trendy” in these days. I wanted to use organic shapes because there were words unexpected forms and it is impossible, or at least really hard, to foretell the exact shapes that nature creates, so I put my ink photographs in a good use.

ALSO, speaking of surprising: I got a REALLY interesting phone call yesterday, I’m excited! Hopefully I can tell you something more later… :-)
_

Piti tarkastaa muutaman kuukauden käyttämättömyyden jälkeen, että pihiseekö koulun läppärissä vielä henki ja törmäsin myös tähän kurssityöhön, joka tuli tammikuussa tehtyä. Briefissä ohjeistettiin tekemään juliste ja esite fiktiiviselle designseminaaritapahtumalle, jonka oli tarkoitus tuoda myös vähän piristystä Pohjolan kaamokseen (kurssilla taisi olla myös jotain tekemistä minimaalisella budjetilla suunnittelemisen kanssa, mutta se oli vähän hämmentävä paristakin syystä…). Päätin tehdä A3-kokoisen, taiteltavan julisteen, jonka kääntöpuolelta löytyy esite. Minulla oli tuolloin melkoinen pakkomielle oranssiin (ja on edelleen), mutta tuumasin, että tämä värikombo kyllä lieventää tylsyysastetta ja onhan se aika “hip” näinä päivinä. Käytin orgaanisia muotoja, koska tekstimateriaali sisälsi sanat unexpected forms ja näkisin, että on mahdotonta, tai ainakin todella vaikeaa, yrittää ennustaa muotoja, joita luonnossa näkee/luonto tekee. Ottamilleni mustekuvillekin löytyi hyvä käyttötarkoitus.

MYÖS, sain ERITTÄIN yllättävän ja kiinnostavan puhelun eilen! Jänskättää. Toivon mukaan, according to Toivo, pääsen jossain vaiheessa avautumaan enemmän… :-)

(Jenna Tähtinen)

And now few pics of that Kuusakoski’s financial statement book. Illustrations by me, design & layout by Queens. The second spread illustration is printed on the shine metallic paper (is that the correct word?). I guess I need to update these photos for a larger versions. Later.
-
Ja nyt muutamia kuvia Kuusakosken tilinpäätöskirjasta. Kuvitukset: minä, suunnittelu ja taitto: Queens. Toinen aukeamakuvitus on painettu metallinhohdokkaalle paprulle.

(Jenna Tähtinen)

My NYC trip went great! I bought probably my coolest item ever (+ a lot of less cooler items, but still cool), a real coyote skull from The Evolution store! I was amazed by that place. Why we just can’t have shops like that in Finland or at least in Europe?

I’ve been doing my thesis today. Because of my real work I won’t be able to graduate on the next spring. I could have, but then my thesis wouldn’t be that great and that doesn’t give me any profit. I want to do my best. I could post some sketches from that project later…

-

New Yorkin matka meni vallan mainiosti! Ostin itselleni hienoimman omistamani esineen tällä hetkellä (ja paljon muutakin hienoa, mutta ei niiiin hienoa), oikean kojootin kallon The Evolution -kaupasta. Olen melko varma, että kyseessä on maapallon upein kauppa. Haaveileminen siitä, että vastaavanlainen pytinki olisi Suomessakin on ehkä kaukaa haettua, mutta miksipä sellaista ei voisi olla edes Euroopassa? Pakko päästä uudelleen isomman matkalaukun kanssa. Laitan jossakin vaiheessa varmaan muutaman kuvankin reissusta.

Tänään olen askarrellut-paskarrellut opinnäytetyön parissa. Oikeiden töiden takia en pystykään valmistumaan tänä keväänä. Pakottamalla olisin EHKÄ pystynytkin, mutta lopputulos olisi ollut jotain sellaista, mitä ihmissilmä ei siedä… Hyödyn projektista paljon enemmän kun teen hommat kunnialla kotiin. Kesäkuukausien pitäisi riittää saadakseni jotain hienoa aikaiseksi.

(Jenna Tähtinen)

Here’s a little something I made this morning. Just wanted to test things and try something different. I was inspired by Shane Prigmore and especially his Coraline designs. Damn, it’s hard for me to make something simple enough. The pose was just too stupid and odd in the sketch so I decided to change it for the final version.

It’s A-ME, when I was about 4-7 years old. I think I was very lucky to live around woods and rocks. I was adventuring in them almost every day so it is certain that I got a lot of little injuries. When I didn’t have bandages, I used birch leaves to stop my wounds from bleeding. My father used to make me bows from a willow tree.

And I’m going to NYC on the next week! How awesome is that!

-

Tässäpä jotain tänä aamuna tehtyä. Halusin kokeilla vähän jotain erilaista inspiraation lähteenäni Shane Prigmore ja eritoten tyypin Coraline leffan hahmosuunnitelmat. Kyllä se voikin olla vaikeaa yrittää tehdä simppelimpää kuvitusta. Luonnoksen asento osoittautui photarin puolella liian kummaksi.

Kyseessä siis omakuva, 4-7 ikävuoden kieppeiltä. Pidän itseäni edelleenkin todella onnekkaana siitä, että sain varttua metsien ja kallioiden ympäröimänä (siihen tulevaisuudessakin pyrin). Metsissä tuli riehuttua päivittäin, joten pieniä vammojakin tuli usein. Ne paikattiin koivunlehdillä silloin kun laastareita ei ollut tarpeeksi lähellä. Isäpapalla oli tapana väsätä jokaisena lapsuuden kesänä uusi jouskari pajupuusta.

Ja hei, meen ensi viikolla New Yorkiin! Kääk. Odotan kyllä jo innolla, että pääsen ottamaan kuvia paikasta.

(Jenna Tähtinen)