Pinocchio, graphic novel by Winshluss

This book deserves a few words! My first encounter with this piece was in Barnes & Noble on my NYC trip. Its neat looking cover screamed my name but I only gave it a quick browsing because I was more interested in those classic books and their covers (You see, in Finland we don’t have books like those in book stores). When I came home this book was still haunting in my mind, so after I checked from the web what it was all about, I ended up buying it from Amazon, and I’m glad I did.

This book is made by award-winning French comic artist Winshluss a.k.a. Vincent Paronnaud. We all know that the image can tell more than a thousand words and this comic is one of the masters in this. Pinocchio’s story is fully presented by pantomime. Although in some pages the reader is following Jiminy Cockroach’s story (who lives in Pinocchio’s head, literally) and this is the only part where you can find speech bubbles in this comic, but otherwise no words needed.

Story begins when this mechanized Pinocchio is created and its creator desires to sell it for the military forces. During this main story the reader is also following couple of more characters, Jiminy Cockroach, Snow White, weird hobo-drug-addicts…etc. Story is quite dark including sex and violence so it doesn’t suit for very young viewers.

Recommended!
-
Winshlussin graafinen novelli Pinocchio ansaitsi ehdottomasti maininnan tännekin. Ensikohtaamiseni tämän teoksen kanssa tapahtui NYCin reissulla Barnes & Noble kirjakaupassa. Hieno kansi foliointeineen suorastaan huusi nimeäni, mutta annoin kirjalle vain nopean selailun, sillä ne kaupassa olleet keräilyklassikot ja niiden kannet kiinnostivat sillä hetkellä enemmän. Kun pääsin kotiin, kirja kuitenkin jatkoi mielessäni kummittelua. Pienen nettiselonteon jälkeen, päädyin ostamaan kirjan Amazonista. Ja hyvä, että niin tein!

Kirja on siis palkitun ranskalaisen sarjakuva-artistin Winshlussin (Vincent Paronnaud) tekeleitä. Kaikki me tiedämme, että kuvalla voi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa ja tämä kirja todellakin todentaa tämän. Pinokkion tarina on esitetty “pantomiimina”, ilman sanoja tai puhekuplia. Pienenä poikkeuksena Jiminy Cockroachin tarina, jota lukija pääsee myös seuraamaan tämän elellessä Pinokkion päässä, kirjaimellisesti. Mutta tämä siis ainoana kohtana, missä kirjassa näkee puhekuplia, muuten niille ei ole tässä tarvetta.

Tarina alkaa mekaanisen Pinokkion luonnista, jonka luoja sitten halajaa myydä Pinokkion asevoimille. Päätarinan ohella seurataan myös muutamaa muuta hahmoa, kuten juurikin Jiminy Cockroachia, Lumikkia, kahta omituista koditonta huumeaddiktia ja paria muuta. Tarina on aika synkkä, sisältäen seksiä ja väkivaltaa, eikä täten sovellu pienemmille.

Suosittelen!

(Jenna Tähtinen)

My NYC trip went great! I bought probably my coolest item ever (+ a lot of less cooler items, but still cool), a real coyote skull from The Evolution store! I was amazed by that place. Why we just can’t have shops like that in Finland or at least in Europe?

I’ve been doing my thesis today. Because of my real work I won’t be able to graduate on the next spring. I could have, but then my thesis wouldn’t be that great and that doesn’t give me any profit. I want to do my best. I could post some sketches from that project later…

-

New Yorkin matka meni vallan mainiosti! Ostin itselleni hienoimman omistamani esineen tällä hetkellä (ja paljon muutakin hienoa, mutta ei niiiin hienoa), oikean kojootin kallon The Evolution -kaupasta. Olen melko varma, että kyseessä on maapallon upein kauppa. Haaveileminen siitä, että vastaavanlainen pytinki olisi Suomessakin on ehkä kaukaa haettua, mutta miksipä sellaista ei voisi olla edes Euroopassa? Pakko päästä uudelleen isomman matkalaukun kanssa. Laitan jossakin vaiheessa varmaan muutaman kuvankin reissusta.

Tänään olen askarrellut-paskarrellut opinnäytetyön parissa. Oikeiden töiden takia en pystykään valmistumaan tänä keväänä. Pakottamalla olisin EHKÄ pystynytkin, mutta lopputulos olisi ollut jotain sellaista, mitä ihmissilmä ei siedä… Hyödyn projektista paljon enemmän kun teen hommat kunnialla kotiin. Kesäkuukausien pitäisi riittää saadakseni jotain hienoa aikaiseksi.

(Jenna Tähtinen)

Nothing to update, ummm, ummm… WELL, Finnish flea markets can sometimes surprise you. I bought a bunch of WAD magazines (I find especially their covers inspiring) and my boyfriend found this Polaroid cam. Hah, that blue color makes it look just “a toy”. Now we only need some film.

-

Ei ole ollut mitään päivitettävää hetkeen, joten öö, öö, öö…yllättäviä kirpparilöytöjä! Ostin ison pinkan urbaania kulttuuria & muotia käsitteleviä WAD lehtiä (1e/kpl). Erityisesti kyseisen julkaisun kannet kiinnostavat. Siippa taas löysi polaroidin. Vielä pitäisi laittaa filmit hankintaan.

(Jenna Tähtinen)

TYPOGRAPHY SKETCHBOOKS by Steven Heller & Lita Talarico

I’ve been searching my own place & interests in the world of typography for a while. For over three years I’ve been struggling with helvetica, futura (one of my favourites), gill sans etc. This doesn’t mean that I don’t like it, it is REALLY important as a graphic designer to know the basics (and more) in typography. I recognize an awesome typography work when I see it, and I know (and if I don’t, I do research) which typefaces could fit to my works. I just don’t own THAT HUGE interest in typefaces only than some of my colleagues. But now I’m pretty sure that I have found my real passion with letters from custom/hand-lettering and calligraphy and that’s why I needed to buy this book for my inspiration library.

There’s actually reading on the first pages of the book:

“There are two kinds of type maker (though many more kinds of type user, which is another story). One is the precisionist or functional designer who creates typefaces for quotidian public consumption . The other is the gadfly or expressionist designer who makes - or rather, illustrates - letters in any shape or form.”

Hah, I’m definitely that last one.

This reminds of that I don’t really share my design works in here. That’s maybe because I’m more critical about showing them to people and I haven’t really done anything worth of sharing lately, because illustration jobs are filling my current schedule. But someday when I finish with my homepage making you can see some stuff that I’ve made during past three/four years.

-

Oma varsinainen paikka ja intohimo typografian maailmassa on ollut viime vuosina vähän hakusessa tai kokenut paikoitellen jopa puutetta. Opintojen aikana on helvetica, futura (yksi lemppareista), gill sans ynnä muut hienot toverit jauhettu aika perusteellisesti. Tämä ei tarkoita etten kyseisestä alueesta erityisemmin pitäisi, pidän kyllä (graafisen suunnittelijan roolissa PAKKO), ja tunnistan hyvän typografiaduunin kun sellaisen nään. Luotan itseeni myös siinä, että osaan valita ne sopivimmat kirjasintyypit käyttökohteesta riippuen ja jos siinä ilmenee ongelmia, tutkin vaihtoehtoja ja selvitän asiaa tarkemmin. Niiiin suurta intohimoa näihin kirjasintyyppeihin yksinään en omista kun verrataan esim. joihinkin opintotovereihini. Mutta nyt olen aika varma siitä, että olen löytänyt sen omankin intohimoni typografian maailmassa: kokeilevat, käsintehdyt, mukautetut (custom sanaa saa hetken hakea suomeksi) kirjasintyypit sekä kalligrafia. Tästä syytä piti tämä eepos hankkia inspiraatioarkistoihin.

Kirjan ensimmäisillä sivuillakin lukee:

“On olemassa kahta erilaista kirjasintyyppien/fonttien tekijää (ja vielä erilaisempia käyttäjiä, mutta se on asia erikseen). Yksi on tarkka ja täsmällinen, funktionaalinen suunnittelija, joka suunnittelee kirjasintyyppejä päivittäiseen ja yleiseen käyttöön. Toinen on “ravisteleva” ekspressionisti, joka suunnittelee, tai pikemminkin kuvittaa kirjaimet missä tahansa muodossa.”

Olen ehdottomasti jälkimmäinen.

Tämä merkintä oikeastaan muistutti minua myös siitä, että en juuri jaa graafiseen suunnitteluun liittyviä hommia täällä. Tämä voi johtua siitä, että olen niiltä osin vielä turhan kriittinen ja myös ihan siitä, että en ole viime aikoina niitä juurikaan tehnyt sen takia, että kalenterissa on nyt lähinnä kuvitushommia. Tähän tulee korjaus kun saan portfoliosaitin valmiiksi.

(Jenna Tähtinen)

The postman brought me some new books, I thought that I could introduce them to you once again in different posts.

STEAL LIKE AN ARTIST by Austin Kleon

Every artist is working under the influences and they need to gather their inspiration from somewhere (even if you’re not ready to admit it). The truth is that nothing is original. This book teaches right from wrong in this case and gives you precious tips (especially if you are beginner)  about how to work as an artist.

-

Ja yleisön pyynnöstä; postaukset nyt myös suomeksi!

Jokainen taiteilija saa vaikutteet töihinsä joltakin ja kerää inspiraationsa jostakin (vaikka et olisi sitä valmis myöntämään). Totuus on se, että mikään ei ole omaperäistä, kaikki on enemmän tai vähemmän jo tehtyä. Kirjassa neuvotaan miten “varastaa” ideoita oikeaoppisesti ja se antaa myös muita hyviä vinkkejä luovalla alalla työskentelyyn, erityisesti uransa alussa oleville. Alla olevasta linkistä löytyypi lisäinfoa kirjasta.

Check this for more info!

“Art is theft.” -Pablo Picasso

(Jenna Tähtinen)